Viikko 3.

Maanantaina meidän piti aloittaa uudessa paikassa työt, mutta yhteyshenkilömme oli niin kiireinen, ettei millään ehtinyt järjestää tapaamista. Emme koko päivänä tehneet oikeastaan mitään mainitsemisen arvoista. Tiistaina meidät tultiin hakemaan 10:30 ja saimme kyydin uuden pomomme luokse. Hänen nimensä on Paulo ja luonteeltaan hän on todella puhelias ja energinen, oli kauhea työ pysyä hänen perässään työmailla kun hän esitteli meille paikkoja ja työntekijöitä. Kävimme rautakaupassa hakemassa meile tarpeellisett varusteet ja sitten kävimme lounaalla. Täällä lounas alkaa normaalisti klo: 12:30 ja saattaa kestää jopa klo: 14 saakka. Muita taukoja ei työpäivän aikana ole, vakituiset työntekijät rakennustyömailla työskentelevät aamu kahdeksasta ilta viiteen tai kuuteen, riippuen työmaasta. Me harjoittelijoina teemme 8:00-14:00, eli kuuden tunnin päiviä.

 Tiistai iltana täällä juhlittiin halloweenia. Uusi pomomme halusi esitellä meille läheisen Bom Jesuksen, eli vuoren. Ajoimme vuoren huipulle, josta oli aivan upeat näkymät alas, Braga olikin paljon laajempi mitä olin kuvitellut ja kaupungin sisällä näkyi kolme pienempää vuorta, joita emme alhaalla kävellessä olleet huomanneet. Kunnollista kuvaa näkymistä en autosta käsin saanut. Vuorella oli yksi todella hämmentävä pieni polku, sitä pitkin ajaessa tuntui kuin olisimme menneet ylöspäin, mutta pomomme vaihdettua auto "vapaalle" se jatkoi liukumista "ylöspäin". Tosiasiassa polku oli siis alamäkeä, vaikka autosta käsin se tuntui ylämäeltä.. vaikea selittää. Vuorireissun jälkeen pomomme heitti meidät keskustaan ja hän lähti itse kotiin. Löysimme jonkinnäköisen diskon aivan lähettyviltä. Paikka oli AIVAN täysi ja jos oikein ymmärsin niin ne oli jotkin opiskelijabileet, ainakin asiakaskunnan ulkonäöstä päätellen. Nuorimmat siellä näyttivät nippanappa 13vuotiailta. (myöhemmin kysyin paikallisilta tutuilta diskojen ikärajaa, niin yleensä ne ovat K18, mutta joihinkin pääsee yli 16vuotiaat, hiljaisina aikoina myö sitä nuoremmat) Vaikka paikka aluksi vaikutti kunnon "teinimestalta" niin tiettyjen biisien soidessa nuorilla oli kunnon koreografiat ja oli hauska katsella, kun puolet salista (niin tytöt kuin pojatkin) tanssivat muodostelmassa. Viihdyimme diskossa aamu kuuteen saakka ja keskiviikko menikin nukkuessa ja leffojen parissa. (Keskiviikko oli täällä pyhäpäivä, joten meillä oli vapaata töistä)

 Torstaina aloitimme ensimmäisen "kunnon" työpäivän hioen ranskalaisen parvekkeen koristeellisia kaiteita, tarkoitus oli ne myös maalata, mutta sade yllätti, joten pääsimme sisähommiin. Ensimmäinen sisähommamme oli lähettyvillä sijainneessa opiskelijoiden soluasunnossa; käytävän ja keittiön maalaus. Ensimmäistä kertaa sinne mennessä tulin todella kiitolliseksi suomen soluasuntojen laadusta. Meillä ei ollutkaan siellä valmiina maalaus-/kittaustarvikkeita, joten olimme loppupäivän pomomme mukana hoitamassa asioita (tarvikkeiden keräämistä/tilaamista, tapaamisia ym.) Illemmalla käytiin isommassa kauppakeskuksessa ostoksilla ja hyvien kelien toivossa ostimme kaiken muun ohessa jalkapallon. Perjantaina, kun olimme vihdoin saaneet töissä hommat aluilleen, remontoitavan huoneen kattolamppu tippui maahan ja meni rikki.. yritä siinä nyt pimeässä mitään tehdä. Ilmoitimme asiasta pomolle ja teimme sillä välin kittailua niin, että toinen näytti puhelimesta valoa ja toinen kittasi. Pomon saavuttua menimme suoraan rautakauppaan hakemaan uutta lamppua ja muutakin tarvikkeita = kaikki muu muistettiin ostaa paitsi lamppu. Päivä oli jo onneksi sen verta pitkällä, että hiottuamme taskulampun valossa aikaisemmin kitatut kohdat, olikin jo aika lähteä kotiin. Loppupäivä meni ruokaa laittaessa ja kotona hengaillessa.

 Lauantaina lähdimme "aamupalan" (klo:13) jälkeen läheisee urheilupuistoon potkimaan palloa. Olimme potkineet ehkä vartin, kun paikalliset pojat tulivat kysymään oisivatko he pelata meidän kanssamme. Lopulta meitä oli n.10 hengen höntsäporukka pelaamassa, aika kului kuin siivillä ja vasta pimeän tultua lopetimme pelaamisen. Lähdimme vielä pelaamisen jälkeen käymään isommassa kaupassa ostoksilla. Illalla meidän piti mennä juhlistamaan yhden paikallisen tuttavamme synttäreitä ja kävelimmekin jopa keskustaan asti valmiina juhlimaan, mutta kys.henkilön välinpitämättömän käytöksen takia lähdimmekin takaisin kotiin. Veikkaisin, että hän pyysi meidät mukaan vain "kohteliaisuudesta". Yksi kulttuurinen ero, jota en täällä asuessa ole vielä osannut omaksua. Yksi tuttavani kuvasi hyvin paikallisia "Kaikki ovat kavereita keskenään, mutta nimiäkään ei tiedetä." ts.ihmiset ovat täällä ystävällisiä ja lämpimiä ja sellaista kuin "oma henkilökohtainen tila" ei täällä tunneta. Jos tähän ajanmyötä tottuu.. Toinen ero, lämpimien puhumisen lisäksi, mihin en täällä ole tottunut on myöhästely. Ei toki töistä, mutta vapaa-ajalla yhteenkään tapaamiseen ei tulla edes meilkein ajoissa, puolen tunnin myöhästyminen tapaamisesta on täällä enemmänkin sääntö, kuin poikkeus. Paikalliset itsekin tiedostavat tämän myöhästelyn, mutta se on niin juurtunut täällä kaikkiin, ettei asialle edes yritetä tehdä mitään.

Isoimmassa kauppakeskuksessa on lapsille tällaisia 1e kolikolla toimivia eläimiä, jotka liikkuvat yllättävän kovaa.

Tänään sunnuntaina, aamulla sängystä noustessa huomasi, että lauantaina oli tultu tehtyä jotain fyysisestä ensimmäistä kertaa 3viikkoon. Jalat aivan jumissa, tai oikeastaan koko kroppa. Samaan aikaan tuntui niin hyvältä, mutta niin pahalta. Aamupalan jälkeen ulkona paistoi aurinko, joten lähdimme uudestaan potkimaan palloa (sillä se lähtee, millä on tullutkin). Matkalla näimme pienen talon rinteessä muutaman kilin.. en tiedä kuinka normaalia täällä on pitää niitä vapaana, tämä oli kolmas kerta kun itse niitä näin. Tällä kertaa olimme kentällä keskenämme ja höntsäilimme sen, minkä kroppa antoi periksi. Illan alkaessa hämärtää kävelimme urheilupuistolta Lidlille, pois tulimme bussilla, koska jalat oli yksinkertaisesti aivan puhki.

En tiedä, olivatko nämä tulleet aidasta läpi vai miten olivat tuonne päätyneet.

Loppuun voisin kertoa vähän omista ruokailutottumuksistani. Suomessa olen yleensä sekasyöjä, välttelen ainoastaan vehnää, koska olen huomannut, ettei se sovi omalle elimistölle. Täällä ollessa olen ollut _todella_ skeptinen sen suhteen mitä olen suuhuni pistänyt = ruokavalioni lähentelee vegaaniutta. Luultavasti tulen välttelemään liha- ja maitotuotteita täällä koko reissun ajan, Suomessa tiedän mistä liha lautaselleni tulee, mutta täällä en. Olen mieluummin hieman liian varovainen, kuin otan riskejä. Kaupassa maitotuotteet, joita uskallan ostaa on samoja kuin mitä suomessa myydään (lähinnä activia jogurtti) ja täällä on tullut Alpron soijatuotteet hyvin tutuiksi. Tälle viikolle teinkin maanantaina chili con carnea, korvaten tosin jauhelihan soijarouheella. Ei se oikeastaan ollut yhtään hullumpaa, voisin tehdä toistekin. Täällä ollessa oman "nirsouteni" takia myös hedelmät ja pähkinät ovat saaneet isomman osan ruokavaliostani. Täällä on aivan ihanat valikoimat erilaisia tuoreita hedelmiä.

"Chili con soija".

Sunnuntain iltapala

Naurattaa aina kaupassa nämä täkäläiset bataatit, jotka näyttää lähinnä päästäisiltä.

Tässä olikin kaikki tältä kertaa, pistäkää toki kysymyksiä tulemaan, jos jokin mietityttää!

Adeus!
-J

Ps. Ajatella, jo 1/3 reissusta mennyt!